Baldwin vs. Cecchini Revisited: The Growth Impact of the European Single Market

The European Single Market created a common market for millions of Europeans. However, thirty years after its introduction, it appears that the benefits of the common European project are occasionally being questioned at least by some parts of the population. Others, by contrast, strive for deeper integration. Against this background, we empirically gauge the growth effect that arose from the Single Market. Using the Synthetic Control Method, we establish the growth premium for the Single Market overall and for its founding members. Broadly in line with the predictions made by Baldwin (1989) at the onset of the Single Market project, we find significantly higher real GDP per capita for the overall Single Market area of around 12-22%. In comparison, smaller EU Member States seem to have benefited somewhat more compared to larger countries. The estimated growth effects underline the case for further deepening and broadening the Single Market where possible.</p

Who Should You Listen to in a Crisis? Differences in Communication of Central Bank Policymakers

Communication has become a vital part of modern monetary policy, and its importance is even higher during a crisis when a central bank has to calm the markets down. This paper studies the information content of different styles of communication from individual central bank policymakers in the European Central Bank and the Federal Reserve during a period of very high economic uncertainty, and whether it differs depending on the role or position of the speaker. The findings suggest that during the financial crisis there was a large variance in the information content of different policymakers and styles of communication

Vuoden 2023 alustava talousarviosuunnitelma

Vuoden 2023 alustava talousarviosuunnitelmaEuroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (asetus alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä) mukaisesti euroalueen jäsenvaltiot toimittavat 15. lokakuuta mennessä tulevaa vuotta koskevat alustavat talousarviosuunnitelmansa (Draft Budgetary Plan, DBP) komissiolle. Alustavat talousarviosuunnitelmat kuuluvat syksyisin toteutettavaan koordinoituun valvontamenettelyyn. Alustava talousarviosuunnitelma pitää sisällään tiedot makrotalouden ennusteista ja oletuksista, julkisen talouden tavoitteista, tulo- ja menoennusteista politiikan pysyessä muuttumattomana, tulo- ja menotavoitteista, talousarvioesitykseen sisältyvistä päätösperäisistä toimenpiteistä, unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteista ja maakohtaisista suosituksista ja viimeisimmän vakausohjelman ja alustavan talousarviosuunnitelman vertailusta sekä menetelmiä koskevan liitteen. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke aktivoitiin maaliskuussa 2020 ja se on voimassa myös vuonna 2023. Vuoden 2023 alustavan talousarviosuunnitelman pohjana toimivat hallituksen eduskunnalle antama vuoden 2023 valtion talousarvioesitys, joka perustuu pitkälti kevään 2022 kehyspäätökseen, vuoden 2022 lisätalousarvioihin sekä kuntatalousohjelmaan vuodelle 2023

Ovatko EU:n finanssipoliittiset säännöt vihdoin uudistumassa?

Pandemian takia keskeytyneet keskustelut EU:n talouspoliittisen koordinaatiokehikon tulevaisuudesta käynnistyivät uudestaan viime syksynä, mistä alkoivat laajat teemakohtaiset komiteatason keskustelut EU:ssa. Pitkälti näiden keskustelujen pohjalta komissio julkaisi marraskuun alussa suunnitelmansa siitä, miten koordinaatiokehikkoa pitäisi sen mielestä uudistaa. Muutoksen painopiste on finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisessa, jossa komission keskeinen ajatus on yhdistää asteittaisempi julkisen talouden sopeuttaminen tiukempaan valvontaan. Keskustelut komission suunnitelmista ovat jo käynnistyneet jäsenmaiden välillä, jotka pyrkivät löytämään yhteisymmärryksen muutoksen suunnasta alkuvuonna, minkä jälkeen olisi mahdollisten lainsäädäntömuutosehdotusten aika. Todennäköisesti uutta kehikkoa päästään kuitenkin soveltamaan täysimääräisesti vasta vuotta 2025 koskevassa finanssipoliittisessa suunnittelussa.</p

Baldwin versus Cecchini revisited: the growth impact of the European Single Market

The European Single Market created a common market for millions of Europeans. However, 30 years after its introduction, it appears that the benefits of the common European project are occasionally being questioned at least by some parts of the population. Others, by contrast, strive for deeper integration. Against this background, we empirically gauge the growth effect that arose from the Single Market. Using the synthetic control method, we establish the growth premium for the Single Market overall and for its founding members. Broadly in line with the predictions made by Richard Baldwin at the onset of the Single Market project, we find significantly higher real GDP per capita for the overall Single Market area of around 12-22 %. In comparison, smaller EU Member States seem to have benefited somewhat more compared to larger countries. The estimated growth effects underline the case for further deepening and broadening the Single Market where possible

Central Bank Communication and Monetary Policy Predictability under Uncertain Economic Conditions

Modern central banks increasingly value monetary policy transparency, and attempt to build credibility by communicating their decisions to the public. This paper studies whether the communication of central banks can be used to explain upcoming changes in their most important monetary policy instrument, the short-termrefinancing rate, and whether the public can trust central bank communication during times of financial crisis.This is done by constructing an indicator to measure the predictability of monetary policy by calculating the median of the policy makers’ official comments. The performance of this indicator is studied with ordered probit methods. The results show that predictability was reached relatively well at central bank level during the financialcrisis despite the rapid growth of economic uncertainty, and that communication can be a useful tool for central banks during uncertain times.</p

Digitalisation, institutions and governance, and diffusion: Mechanisms and evidence

Digitalisation can be described as a sequence of technology and supply shocks which affect the economy through employment and labour markets, productivity and output, and competition and market structure. This paper focuses on how digitalisation-the process of diffusion of digital technologies-is affected by institutions and governance. It discusses a number of theoretical mechanisms and empirical evidence for different sets of European and other countries. The results indicate that a higher quality of institutions is usually associated with both a greater speed of diffusion and a greater spread of digital technologies. The results also suggest that there are large, policy-relevant differences in the diffusion process depending on the level of development as well as the state of technological change of a country.</p